HISTORIALLINEN HOOD
Robin Hoodin historiallisessa mysteerissä moni seikka on muuttunut, mutta kovana ytimenä on säilynyt yksilön taistelu epäoikeudenmukaista hallintoa vastaan. Ensimmäinen historiallinen viite Sherwoodin metsien miehestä on oikeuden pöytäkirjasta vuodelta 1228. Nimi, eri variaatioilla esiintyi myös lukuisissa muissa saman ajan oikeuden asiakirjoissa. 1400-luvulla legenda siirtyi aikansa populaarikulttuuriin, kansan kertomuksiin ja lauluihin. Päällimmäisenä piirteenä ei ollut jalous ja ritarillisuus vaan hahmo kuvattiin karskina, ovelana ja jopa väkivaltaisena. Tuon ajan Robin Hood oli lainsuojattomuuden henkilöitymä. Tarinoiden sivutuotteena syntyi Englantiin teemakilpailuja joissa lajeina olivat mm. jousiammunta, paini ja miekkailu. Aikansa olutfestivaalit huipentuivat esityksiin joissa kertomukset puettiin näytelmiksi. Kun hahmo lopulta siirtyi 1400-luvun lopussa kirjallisuuteen, tapahtui metamorfoosi jalompaan muotoon. Aateliseksi Robin Hood nostettiin 1500-luvun kertomakirjallisuudessa ja esiteltiin romanttinen side-kick Marian. Nationalismin nousun mukana vuonna 1820 julkaistiin Walter Scottin Ivanhoe jossa Robin Hoodin jaloa kuvaa kiillotettiin entisestään.
ROBININ ROOLISSA
Elokuvataiteen historian alkuvaiheiden mustavalkoiselle Robin Hoodille antoivat kasvonsa Douglas Fairbanks jr 1920-luvulla ja juuri ennen toista maailmansotaa ehkäpä se kuuluisin Errol Flynn, johon kaikkia uusioversioita aina verrataan. Sanomattakin lienee selvää että lamavuosissa rypevä Hollywood tarttui rikkaisiin, ja silloin yleisen mielipiteen mukaan laman aiheuttaneisiin pankkiireihin pettyneessä maailmassa aiheeseen ja tarjosivat ahdistuneelle kansalle dieettiversion Sherwoodin iloisista veikoista, joista puuttuivat vain musikaaliset osuudet. Toinen maailmansota ja muuttuva yhteiskunta tarjosivat Hollywoodille tämän jälkeen pitkälti polttoainetta kunnes uusi Robin Hood-renessanssi käynnistyi 1970-luvun alussa. Aihe oli jo niin tuttu ja turvallinen, että Disney teki aiheesta kokoperheen animaation. Vuoden 1976 Robin ja Marian ei vuorostaan kulkenut tuttuja ja turvallisia uria vaan vuosikymmenenhengen mukaisesti radikalisoi aihetta esittelemällä kypsää, geriatrista rakkautta vanhentuneiden Robinin ja Marianin välillä. Hoodina oli jo silloin harmaapartainen Sean Connery ja Marianina myös kypsään ikään ehtinyt Audrey Hepburn.
Seuraava aluevaltaus Robin Hoodille oli television puolella 1980-luvulla.
Elokuviin miekka- ja jousisankari palasi komeasti kahdella elokuvalla kesällä 1991. Kahden kilpaillessa toisen on jäätävä hopeamitalille. Hopealle jäi versio jossa Hoodia näytteli Patrick Bergin, jonka 1990-luvun alun lyhytaikaisen valokeilassa olon huipuksi jäi Julia Robertsin psykoottisen aviomiehen näytteleminen elokuvassa Vihollinen vuoteessani. Kultaa ja rahaa korjasi ei-niin-vakavamielinen Kevin Reynoldsin ohjaama Robin Hood- varkaitten ruhtinas jossa Hoodia näytteli uransa aallonharjalla ratsastanut Kevin Costner vahvalla jenkkienglannillaan. Elokuvan valopilkkuna oli Morgan Freemanin esittämä saraseeni Azeem, tietysti täysin keksittynä hahmona. Lopussa vanhentunut Sean Connery tekee cameo-esiintymisen kuninkaana. Tyylillisesti elokuva oli paluu juurille, seikkailua, romantiikkaa ja huumoria oikein annosteltuna. Elokuvasta jäi vahvimmin mieleen Bryan Adamsin imelä, hidas teemakappale. Vakavien Sherwoodin miesten jälkijunassa saapui vuonna 1993 takuulla valkokangashistorian hilpeimmät veikot Mel Brooksin parodiassa Men in tights, jossa Robinia näytteli Cary Ellwes.
Uusi vuosituhat ja uudistunut katsojasukupolvi mahdollistavat ideoiden uusiokäytön. Televisiosarjan viihdeformaattina koettua renessanssin HBO esitaistelijana, uusi englantilainen Robin Hood-sarja alkoi vuonna 2006. Ja nyt elokuviin saapuu sir Ridleyn ja kumppanien uusi versio joka palaa historiallisesti juurille; Robin on maajussi, joka on taistellut Englannin ulkoisia sotia palatakseen kotiin jossa heikko ja huono hallinto vaatii vastarintaa. Käsittelytavassa huumori on jätetty taka-alalle, humoristiset keppitaistelut unohdettu ja vakavoiduttu. Uusi Robin Hood on kaukana sisäsiististä, lähempänä metsäsissiä. Elokuvana se on tapaus, on sisältö ja muu anti mikä tahansa. Siitä pitää huolen Gladiaattorin muisto. Pahoin pelkään että elokuvasta silti tulee jatkumo Taivasten valtakunnalle (Kingdom of heaven).
ROBININ JA MARIANIN EVOLUUTIO
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti