Vampyyrien populaarihistoriaa
Vampyyrit ovat osa varhaista demonitarustoa, josta on viitteitä niin babylonialaisessa kuin juutalaisessa kulttuurissa. Veren juonti oli vahvasti keskiössä. Slaavilainen mytologia toi mukanaan monia elementtejä, kuten vampyyreiden pelon hopeaan ja sydämen lävistämisen puuvaajalla. Ajan saatossa ja eri kulttuureiden vaikuttamina vampyyrikäsitteistöön liittyivät valkosipulin ja pyhän vihkiveden merkitys olennon tuhoamisessa tai siltä suojatumisessa. 1800-luvulla vampyyrit astuivat sen ajan populaarikulttuuriin kirjallisuudessa, jonka ajan merkkiteos on Bram Stokerin romaani Dracula (1897) jossa vampyyrin periruumiillistuma kreivi Dracula oli romanialainen ja perustui historialliseen henkilöön Vlad Seivästäjään. Dracula nukkui päivät arkussa ja hämärän laskeuduttua nousi saalistamaan ihmisriistaa. Dracula pystyi myös muuttumaan lepakoksi. Nykyisessä vampyyrimytologiassa olennaisena osana oleva eroottinen oli Stokerin suurin anti vampyyreiden evoluutiolle.
Elokuviin vampyyrit astuivat saksalaisessa Nosferatu-elokuvassa vuonna 1922. Varhaisaikojen Draculalle antoi kasvonsa näyttelijä Bela Lugosi. 1960-luvulla Draculan viitta kaupattiin brittiläiselle Hammer-studiolle, joka antoi viitan näyttelijä Christopher Leelle joka onkin nykysukupolville hahmon ruumiillistuma. Ohjaajanero Francis Ford Coppola teki Draculasta viimeisimmän version vuonna 1992, mutta elokuvan vastaanotto oli ristiriitainen.
Draculan monet kasvot



Uusi aalto
Vampyyreiden uusi maihinnousu alkoi David Sladen mainiolla 30 päivää kaamosta-elokuvalla, jossa Alaskassa on alkamassa kuukauden kestävä päivänvaloton kaamos. Pienen kaupungin rauhan rikkoon haaksirikkoutunut laiva joka kantaa sisällään pienen vampyyriyhdyskunnan joka on tajunnut kaamoksen tarjoaman suojan auringolle heikolle hipiälleen. Edes pääosaa näyttelevä Josh Hartnett ei voi pilata ideaa, joka on varastettu ruotsalaiselta Frostbiten-elokuvalta. 30 päivää kaamosta oli suuri Halloween-viikonlopun hitti Yhdysvalloissa 2007.

Skandinaavinen sävy säilyi myös seuraavana vuonna kun mainion kirjan Ystävät hämärän jälkeen erinomainen ruotsalainen elokuvaversio tuli ja valloitti. Niin kriitikot kuin katsojatkin vaikka se on Suomessa jäänyt pienemmän piirin helmeksi. Ystävät hämärän jälkeen on eri tyylilajien sekoitelma ollen äärimmillään kovaa kauhua, toisella laidallaan taasen herkkä tarina nuoren koulukiusatun tuhoon tuomitusta ensirakkaudesta vampyyriin. Itse odottaisin kirjailija John Avjide Lindqvistiltä jatko-osaa joka kertoisi millaisia Oskarin aikuiselämä ja parisuhteet ovat kun ensirakkaus on ollut niin traaginen kuin elokuvassa.

Sama vuosi toi päivänvaloon myös Stepheie Meyrin kirjoihin perustuvan Twilight-sarjan joka ainakin oman näkemykseni mukaan on enemmänkin jenkkiteineille helposti lähestyttävä Beverly Hills 666-tekele. Sarjan kolmas osa tulee globaaliin ensi-iltaan tänä kesänä. Saaga on jo enemmänkin ilmiö. Mutta sen rooli porttina monien muiden, laadukkaampien kilpailijoiden ääreen, on silti merkittävä.

Yhdysvaltojen televisioruudussa kryptat aukesivat syyskuussa 2008, kun HBO alkoi esittää Charlaine Harrisin The Southern Vampire mysteries-kirjasarjaan perustuvaa True Blood-televisiosarjaa. Harrisin kirjat toimivat tarinan pohjana mutta Hollywoodin julkihomo Alan Ballin käsissä tekeleestä on tullut enemmän kuin Tuulen viemää torahampailla. Ball on tuonut jo aiemmassa tuotannossaan(Mullan alla-sarja, American Beauty) väkevästi esiin Yhdysvaltain seksuaaliset vähemmistöt mutta True Bloodissa hän tekee sen vielä voimakkaammin; vampyyrit ovat tulleet ulos arkuistaan (kaapeistaan) ja ovat cooleja, siinä missä heitä karsastavat ihmiset (homofobikot) ovat Amerikan syvässä etelässä takaperoisia juntteja. Sarjan toisella tuotantokaudella vampyyrien vastainen kristillinen liike Fellowship of the sun laukaisee jenkkien äärikristillisiä kohtaan torpedon jos toisenkin. Sarjan on myös skandinaavisesti sävyttynyt, sillä Louisianan vampyyreiden sheriffinä on 1000-vuotias vampyyri Eric Northman, jota näyttelee Generation Killissäkin loistanut ruotsalainen Alexander Skarsgård. Northman on sarjassa viikinki, joka puhuu välillä ruotsia. Sarjan toisella kaudella esiintyy myös suomalainen Peter Frantzen Ericin viikinkiystävänä.

Viimeisimpänä vampyyriaallonharjalla on ratsastanut Suomessa suoraan dvd-levitykseen tullut Daybreakers, joka ei hyvästä ideasta huolimatta menestynyt elokuvateattereissa halutulla tavalla. Siinä asetelma on päinvastainen kuin yleensä. Ihmispopulaatio on pieni ja elää varjoissa kun taasen vampyyrit elävät ihmisten lailla yhteiskunnaksi järjestyneenä. Vampyyreiden verensaanti taasen on ongelmissa ja ratkaisu ongelmaan on radikaali.

Vielä jäädään kuitenkin odottamaan mikä on kirjailija Anne Ricen Vampyyri Lestat-kirjasarjan tilanne, sillä materiaali olisi omiaan nousutrendissä olevalle aiheelle. Painolastina on vain vuoden 1994 Tom Cruise/Brad Pitt-filmatisointi Veren vangit ja 2002 alun pahasti flopannut Kadotettujen kuningatar.
Vain lähivuodet näyttävät miten pitkään vampyyri-buumi jatkuu. Hollywood kierrättää aiheita sillä suuren yleisön muisti on yllättävän lyhyt. Itse uskon että elokuvissa aihe on pitkälti käsitelty Twilight-sarjan päättyessä, mutta True Bloodin kolmas tuotantokausi käynnistyy syksyllä Yhdysvalloissa ja Charlaine Harrisin kirjatuotanto vaikuttaa ehtymättömältä ja jokainen uusi kirja bestseller-listojen kärjessä kotimaassaan. Suomennettuna sarja alkaa tänään (1.6.2010). Se lyö hyvin vaajaa Twilight-sarjan suosion sydämeen.